sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Kevään ensimmäiset parvekekukat

Tervehdys piiiiitkästä aikaa! Jotenkin tämä blogi on aina jäänyt hunningolle tuon Merkkublogin varjoon. Nyt päätin laittaa muidenkin iloksi pari kuvaa tänä viikonloppuna istuttamistani kevään ensimmäisistä parvekekukista.
Helmihyasintit ja orvokit ovat kyllä ehdottomia lemppareitani.




perjantai 29. lokakuuta 2010

Tervehdys

pitkästä aikaa taas!

Olen potenut jalkaani tässä kuukauden päivät. Jalka alkoi turvota nilkasta ja samalla alkoi kipu, joka on tasaisesti pahentunut koko ajan. Röntgenkuvattu on ja ultraäänikuvattu on...ei mitään löydöksiä.

Toissapäivänä jalka alkoi olla selvästi parempi. Kipu ja turvotus hellitti huomattavasti ja olin jo onnessani että nyt se loppuu. Mutta mutta.....yöllä kun kävin vessassa niin takaisintulomatkalla löin juuri sen kipeän jalan ukkovarpaan ja etuvarpaan välin tuolinjalkaan niin että kipu oli kamala, silmissä säkenöi ja huusin. Ja niinpä seurauksena oli se, että jalka tuli uudelleen yhtä kipeäksi ja turposi taas.
Miten voi ihmisellä olla näin huono tuuri!!!

No....täytyy vaan taas lepuuttaa jalkaa ja odotella että tämäkin kipu menee ohi.

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pyysin samalla käynnillä lääkäriltä lähetteen labrakokeisiin. kun multa on viimeksi otettu perusteellisemmat kokeet puolitoista vuotta sitten sen veritulpan yhteydessä. Lääkäri sanoi, että ilman muuta hän kirjoittaa lähetteen koska minun ikäiseni (57) henkilön pitäisi kerran vuodessa käydä labrassa.
Hämmästyksekseni ja riemukseni laboratoriotulokset olivat kaikki hyvät!
Eli maksa- , munuais- , kilpirauhas- , verensokeri- ym tulokset olivat hyvät! Olen tosi onnellinen sillä on todella yleistä tämänikäisillä ylipainoisilla naisilla, että ainakin verensokeri on koholla.

Nyt pitäisi jaksaa rykäistä kunnolla ja ryhtyä tekemään myytävää (huopalaukkuja, koruja, kortteja ym) joulumessuille. Osallistun  ensimmäistä kertaa Tikkurilan joulumarkkinoille ja aion olla 3 pv myymässä tuotoksiani Joulubasaarissa.
Odotan innolla k.o. tapahtumaa. On mukavaa taas päästä tapaamaan mukavia ihmisiä, niin myyjiä kuin asiakkaitakin.

Hyvää joulunodotusaikaa muillekin!

lauantai 18. syyskuuta 2010

Pitkästä aikaa!

Voi kauhistus, huomasin että oon kirjoittanut tähän blogiini viimeksi kesäkuussa!

Koko kesä ja alkusyksy on ollut aikamoista haipakkaa. Ensin heinäkuussa meni useampi viikko tyttären remonttia tehdessä, siis puolisolta ei minulta. Mutta eihän sitä toinen voi oikein lomailla kun toinen tekee remppaa!
Ja nyt on vuorossa oma keittiömme. Olen alusta saakka inhonnut edellisen asukkaan laitattamaa keittiötä ja nyt oli sitten sopiva aika tehdä asialle jotain. Maalien, kaakelilaattojen ym hankinta oli hyvä tehdä samalla kun tyttären remonttimateriaaleja hankittiin.
Seinät ja kaapit +kaappien ovet on nyt maalattu, vanhat laatat on poistettu ja uudet laitettu. Saumaus ja seinälevyn asennus puuttuvat vielä. Mutta nyt jo näyttää tosi hyvältä kun ovet on maalattu valkoisiksi, värilliset laatat on vaihdettu myös valkoisiksi ja yhdelle seinälle tuleva levy (pieniä valkoisia laattoja) odottaa asennusta.
Voi kuulostaa tylsältä kaikki tuo valkoisuus mutta omat silmäni lepäävät vaaleissa pinnoissa kaiken puujäljitelmän ja kuviokaakelien jälkeen.







Aivan kuin keittiössä olisi valotkin tehokkaammat kun vaaleus lisää myös valoisuutta.

Remppa on tietysti vielä kesken mutta kunhan kaikki on valmista ja tavarat siististi paikoillaan niin sitten vasta kunnolla näkee remontin vaikutuksen.
Noissa kahdessa alimmassa kuvassa näkyy sekin muutos, että ruskean seinäkaapin tilalle on hankittu korkea Ikean Billy-kaapisto, joka sekin on valkoinen. Se on vaan kuvassa peitetty suojamuovilla joten sitä ei kunnolla näy.
(klikkaa kuvien kohdalla niin kuvat näkyvät suurempina)

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Lämpöhalvaus eli auringonpistos!!

Kävimme eilen iltapäivällä kävelyllä, minä, isäntä ja koira.
Aurinko kyllä paistoi mutta en huomannut mitään erikoista.
Kotiintulon jälkeen, olisiko ollut jotain puolisen tuntia, mua rupesi väsyttämään oudosti ja menin sänkyyn ja aattelin otta tirsat.
No, yhtäkkiä mua alkoi palella aivan älyttömästi ja vähitellen palelu muutui suoranaiseksi tärinähorkaksi. Hampaat löi loukkua ja sänky tärisi mukana. En ole kokenut koskaan mitään vastaavaa!!
Mua rupesi suorastaan pelottamaan mikä mulla on. Soitin terveysneuvontaan (10023) ja siellä hoitaja oli sitä mieltä, että mulla on alkamassa raju flunssa tai ruokamyrkytys.
Mä en uskonut kumpaakaan. Yhtäkkiä muistin, että mulla on ollut lämpöhalvaus oppikouluikäisenä. Siihen auttoi suolaveden juominen!!
Otin kuumelääkettä ja join pieniä kulauksia suolavettä (1tl suolaa lasilliseen vettä).
Olo alkoi hiukan kohentua mutta sen verran huolestutti että soitin uudelleen terveysneuvontaan. Puhelimessa oli eri hoitaja kuin aiemmalla kerralla.

Hän oli samaa mieltä, että olen saanut sen lämpöhalvauksen. Kertoi että heille on tullut saman päivän aikana useita puhelinsoittoja, joissa oireet on olleet ihan samat. Sanoi että se suolaveden juominen oli järkevää. (elimistöstä poistuu suoloja ja nestettä lämpöhalvauksen aikana ja ne täytyy korvata).

No, nyt aamulla kuume on laskenut ja olo on muutenkin parempi. Kamala väsymys vaan. No, onhan tuollainen aika kova koettelemus elimistölle kun kuume nousee niin äkkiä ym. (puolessatoista tunnissa 36:sta lähelle 39!!!)

No, olipa taas hyvä muistutus siitä, että kuumalla helleilmalla kannattaa välttää fyysistä rasitusta!!

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Fibromyalgia

Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa oli puolen sivun artikkeli FIBROMYALGIASTA. Sairastuin kyseiseen tautiin, tai oireyhtymäksiköhän sitä nimitetään, muutama vuosi sitten jouduttuani rajun työpaikkakiusaamisen kohteeksi.
Lääkärin mukaan taudin puhkeaminen oli suoraa seurausta kiusaamisesta.
No, sen kummemmin kiusaamiseen puuttumatta, on hyvä huomata että fibromyalgiaan suhtaudutaan yhä vakavammin myös lääkärikunnassa. Sehän on aiemmin ollut vain "vikaa naisten korvien välissä tai jopa seksinpuutteesta kärsivien akkojen hömpötystä". Nyt on pystytty myös todentamaan tämä sairaus sekä kemiallisesti että tutkinnallisesti. On pystytty osoittamaan, että potilaan kivunsäätöjärjestelmässä on vikaa.
Se on hyvä asia myös siinä mielessä, että miehillehän täytyy kaikki näyttää mieluiten matemaattisella kaavalla tai kemiallisella reaktiolla :)
Työsarkaa silti vielä riittää paljon sillä fibromyalgia ei ole vieläkään eläkeperusteinen sairaus täällä Suomessa. Esim Ruotsissa ja USA:ssa fibro on sitä ollut jo kauan.
Itse pääsin eläkkeelle kaksoisdiagnoosilla: Keskivaikea masennus sekä krooninen kiputila.

Fibromyalgikkojen elämä on yhtä taistelua kipujen, kammottavan väsymyksen sekä ennakkoluulojen kanssa.
Itse en enää edes muista minkälaista elämä on ilman jatkuvia kipuja (voimakkuus tosin vaihtelee) jatkuvaa väsymystä, jähmeyttä, kömpelyyttä (tavarat putoilevat käsistä).
Muutenkin muisti on huonontunut rajusti sekä keskittymiskyky alentunut.
Mutta kuten lehtiartikkelissakin mainittiin, tämä ei onneksi ole "kuolemaksi". Tauti ei riko niveliä eikä pahene.

Jos lukijoiden keskuudessa sattuisi olemaan joku "fibro", toivotan kaikkea hyvää, tsemppiä ja pitäkää puolenne!!
Muillekin toivotan hyvää kesää!

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Ikeassa

Morjens!
Kävimme eilen sunnuntaina Vantaan Ikeassa vaatekaappiostoksilla. Mulla on "Ikea Family"- kortti, jolla sai kaikista PAX -vaatekaapeista/kaapistoista -20%. Nuorin tyttäremme asuu myös jo omillaan ja hänelle kävimme kaapin ostamassa.
Herrajjestas että siellä oli väkeä!!!
Varmaan koko pääkaupunkiseudun itäinen puolisko höystettynä muualta suomesta tulleilla oli päättänyt hyödyntää kolean ja sateisen päivän huonekaluostoksia varten. Mekin mietimme, että mahtaakohan siellä olla juuri tätä ruuhkaa mutta kun tarjous oli loppumassa, niin päätimme ottaa riskin.
Meillä meni siellä monta tuntia aikaa pelkästään siihen, että etsimme ympäri varastoa kaikkia osia, jotkaa kaappiin kuuluvat. Ikeassahan kun jokainen nippeli ja nappeli, lauta ja levy on irrallaan ja eri puolilla varastoa ja vasta kotona nämä osat saa sitten yhdistettyä enemmän tai vähemmän onnistuneesti tarvittavaksi kokonaisuudeksi :).
Kaiken huipuksi meidän olisi muka pitänyt tajuta, että myös VAATEkaappien vetimet eli ovien kahvat ja kaappien saranat  löytyvät keittiöosastolta! No....ei muuta kuin takaisin yläkertaan niitä hakemaan.
Levyt ym osat painoivat niin paljon ja olivat niin isoja, että päätimme tuhlata vielä sen verran, että hyödynsimme kotiinkuljetuspalvelun helppouden ja jätimme tavarat kuljetuspalvelun ääriään myöten täynnä olevaan varastoon odottamaan kyytiä, joka kuulemma tapahtuu parin päivän päästä.

Myötätunnolla ajattelen Ikean myyjiä, jotka varmasti olivat aivan puhki kun työpäivä päättyi! Koko ajan oli joku tai jotkut hihassa kiinni kyselemässä milloin mitäkin. No tietysti se kuuluu heidän toimenkuvaansa ja saavathan he siitä palkan mutta eilisen kaltainen ruuhkapäivä on kyllä poikkeuksellisen rankka kenelle tahansa. Sitäpaitsi kun meillä asiakkailla on se paha tapa, että puramme väsymyksemme ja kiukkumme syyttömään henkilökuntaan.

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Peitto

Tervehdys taas pitkästä aikaa!
Olen suorastaan hurahtanut näihin "Isoäidin neliöihin". Niitä on kiva virkata ja valmista jälkeä tulee suit sait.
Aiemmin mietin, että niiden virkkaaminen ja lopulta yhdistäminen on hankalaa. Varsinkin ajatus siitä, että jokaisen kerroksen jälkeen pitää neliössä vaihtaa väriä.
Mutta se onkin yllättävän helppoa Pidän lankakeriä tasapohjaisessa kassissa, joka pysyy pystyssä, jolloin kerät pyörivät itsekseen kassissa. Pidän myös koko ajan kaikkien eriväristen kerien langanpäätä sylissäni jolloin värin vaihto sujuu nopsaan eikä tarvitse koko ajan olla penkomassa kassista oikean väristä kerää. Joku muovikassi on paljon hankalampi.
Suunnittelen ensin kuinka ison peiton haluan tehdä. Sitten ryhdyn virkkaamaan neliöitä ja kun niitä on valmiina
esin peiton leveyden verran, ompelen palat yhteen pitkäksi letkaksi. Sitten teen seuraavan letkan jne jne.
Muutaman valmiin letkan jälkeen ompelen letkat pitkästä sivusta yhteen. Näitä vaiheita toistan kunnes peitto on halutun mittainen.
Olen malttamaton ja haluan saada valmista nopeasti ja olen huomannut, että kun peitto valmistuu samalla kun virkkaan lisää neliöitä, niin jaksan tehdä työn loppuun.
Päinvastoin kuin jos tekisin ensin kaikki neliöt valmiiksi ja sitten vasta rupeaisin kasaamaan peittoa.