sunnuntai 6. elokuuta 2017

Seuraava huiviprojekti

Janina Kallion huivit vaan jaksaa edelleen innostaa.
Tämän huivin olen mukaellut Janinan Wildheart- huivin mallista.
Alku on ohjeen mukainen mutta en tiedä teinkö virheen ja jätin joitakin kerroksia välistä vai näyttikö huivi vaan muuten niin pieneltä. Mutta koska lankaa oli vielä reilusti jäljellä jatkoin huivin neulomista vielä reilusti vaihdellen eri kerroksia.
Ilmeisesti huivi vaan näytti pieneltä kun sitä ei oltu vielä pingotettu joten lisäkerrokset suurensivat huivia reilusti. Mittaa tuli reilusti yli 2 metriä!
Lankana on Alegria jonka ostin Lentävästä Lapasesta.





sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Janina Kallion "On The Road"

Olen ihan hurahtanut näihin Janina Kallion huiveihin!!!
Mallit ovat kauniita ja ohjeet suorastaan harvinaisen selkeitä ja helppoja noudattaa.
Uusin valmiiksi asti tekemäni huivi on tuo "On The Road".

Kuvasin myös pingotusalustani kasaamisen jälkeen. Se on Biltemasta ostamani lasten ruutuhyppelyalusta, tai oikeastaan ostin niitä 2 pakkausta koska 1 ei ihan riitä näiden pitkien huivien pingottamiseen. Todella helppokäyttöinen.

Lankoina minulla tässä on olleet "Malabrigo Mechita" väri 886 "Diana" sekä "Malabrigo Mechita" väri 885 "Arequita".
Ostin ne Helsingin Wanhan Sataman Kädentaitomessuilta keväällä. Myyjänä tottakai "Lentävä Lapanen" ihana neulekahvila Järvenpäässä. Suosittelen ehdottomasti käväisemään siellä. Rento paikka jonne voi mennä vaikka päiväkahville nauttimaan ihanista leivonnaisista ja hyvästä kahvista. Lankojakin löytyy jokaiseen makuun.
Seuraava Janinan huivimalli on mulla jo puikoilla :)





Tässä kuvassa erottuu lankojen väritys selkeimmin.
Vaikka käytössä on 2 eriväristä vyyhtiä värit sulautuvat silti toisiinsa kuin ne olisivat yhdestä ja samasta neulottu.
Tähän huiviin meni toinen vyyhti kokonaan ja toinen lähes kokonaan.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Janina Kallion "Passeggiata"

Seuraava huivi valmiina!
Rakastan Janina Kallion huiveja! Suurin syy lienee se että ovat helppotajuisia ja mukavia tehdä.
Tämän helpommaksi ei huivin malli enää juuri voi tulla.
Levennykset reunoissa ja kahden värin raidoitus siinä se.
Lankana: Sandnes Garn Alpakka Silke

Tässä ensimmäisessä kuvassa värit ovat oudot, varsinkin tuo viininpunainen näyttää ihan mustalta.


Jätin harmaan osuuden tarkoituksella pienemmäksi tuossa ulkoreunassa koska halusin tuon viininpunaisen osuuden suuremmaksi kuin harmaan.
Huivin mitat: pituus 213 cm - leveys n 35 cm (alkuperäisessä mallissa leveys on n 50 cm).


Saa nähdä kuinka pitkään jatkuu neulomisinspiraatio. Se tuppaa loppumaan aina välillä. Mieli tekisi tehdä vielä ainakin toinen Janinan huivi.

tiistai 21. helmikuuta 2017

Vertices Unite- huivi valmis

Järvenpäässä sijaitseva Lentävä Lapanen- neulekahvila on aivan ihana paikka.
Ihania lankoja, hyvää kahvia ja suussa sulavia leivonnaisia.
Siellä tulee käytyä kyllä todella usein.
Lapasen Taija ja Tarja keksivät perustaa ryhmän jossa neulotaan yhdessä Stephen Westin suunnittelemia Vertices Unite- huiveja.
Innostuinpa minäkin ja suureksi hämmästyksekseni into riitti saamaan huivini valmiiksi asti. Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys kun eivät ole parhaita puoliani.
Kokoa tällä huivilla on yli 2 m ja leveyttäkin puoli metriä.

maanantai 26. syyskuuta 2016

"Hopealusikasta koruksi"

Viime viikonloppuna Keravan aikuisopiston tiloissa pidettiin "Hopealusikasta koruksi"- kurssi.
Osallistuin samaiselle kurssille myös puoli vuotta aiemmin ja ihastuin valtavasti.
Oli kiva luoda jotain uutta vanhoista perinnöksi jääneistä hopea-aterimista, joilla ei ollut muuta käyttöä kuin pölyttyä kaapissa.
Oli helpottavaa kun muutamat perusasiat olivat jo tiedossa aiemman kurssin ansiosta ja pääsin melko nopsasti vauhtiin tekemisessä.
Uusiakin ideoita kurssilla löytyi ja pääsin astetta vaikeampiakin tekniikoita kokeilemaan ja toteuttamaan.


Erilaisista lusikanvarsista tehtyjen korviksien kanssa oli helpointa ja turvallisinta aloittaa. Tuli tekniikka taas tutuksi.

Seuraavaksi tein tämän melko perinteisen lusikanpesäkaulakorun. Twistinä tuo lusikkapohjan raapiminen terällä. Tykkään itse kovasti lopputuloksesta ja tekniikan helppoudesta. Kerrankin ei haittaa kun tulee naarmuja ja jälkiä ;)

Tämän lusikkakorun kanssa tein töitä pitkään kun yritin epätoivoisesti kiepauttaa vartta lenkiksi ja lusikkapesän eteen. Se ei vaan suostunut tottelemaan millään ja lopulta ratkaisin asian niin että katkaisin varren kokonaan ja laitoin sen lyhennettynä ja irrallisena lusikkapesän eteen. Kummallisen mattapintaiselta näyttää tuo varren ruusukoriste kuvassa, todellisuudessa se on yhtä kiiltävä kuin pesäkin.

Nämä pikkulusikoiden perinteistä perinteisemmät ruusuvarret ovat mielestäni todella kauniita.

Löysin lusikkavarastostani vähän erikoisemmat teelusikat joissa pesäosa on koristeltu myös nurjaltakin puolelta. Harmi vaan etteivät nuo helmet meinaa millään pysyä tällä kuperalla puolella kun tarkoitus on pitää korua juuri näin päin. Täytyy kehitellä joku kikka siihen.

Kunhan lusikka on tarpeeksi koristeellinen, ei tarvita välttämättä monimutkaista tekniikkaa jotta saadaan mielenkiintoinen lopputulos aikaan. (Näissä ei ole mitään väriä vaan niihin heijastuu kuvatessa värejä).
Näissä on vain varsi käännetty lenkille.

Varastosta löytyi myös jälkiruokahaarukoita ja ensimmäistä kertaa kokeilin niiden hyödyntämistä.
Varsi on ainoastaan katkaistu ja käännetty lenkille. Piikkien kääntäminen olikin aikamoinen haaste kun isolla työkalulla se ei onnistu ja pienellä työkalulla taas oli haasteellista saada tarpeeksi voimaa mukaan. Näihin tulee vielä lisäkoristeeksi jotain helmiä, lusikanvarsikoristeita tms.

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin uutuus minulle oli tämä tekniikka. Ensin paukutin lusikkapesät littanoiksi, sitten liimasin opettajan teholiimalla kauniista teelusikoista leikatut varret niihin.
Vasemmanpuoleisen lusikan varren jätin sen verran pitkäksi että sen pystyi kääntämään lenkiksi.
Oikeanpuoleisiin valitsin varret joissa on tuollainen lenkki itsessään.
Näihin täytyy vielä keksiä ketjut/nauhat/nyörit tms jotka sopivat niihin jetsulleen.

Kurssi oli taas aivan ihana!
Näiden korujen tekeminen oli kivaa, haasteellista ja onnistumisen iloa antavaa.
Tuskin maltan odottaa seuraavaa kurssia.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Lusikkakurssilla

Meille tuli vuoden alussa postiluukusta Keravan aikuisopiston kurssiesite.
Hämmästyin suurta, erilaisten kurssien määrää (varsinkin kädentaitopuolella).
Olen jo kauan ihaillut erilaisia koruja jotka on tehty hopea- tai alpakkalusikoista ja heti kun silmäni osuivat esitteen kohtaan "Lusikasta koruksi" ilmoittauduin samantien.
Tyttäreni Ulla ilmoittautui myös ja kiva olikin kun sain kaverin kanssa pohtia ja pähkäillä.
Aluksi tuntui että eihän tästä tule mitään mutta siitä se sitten kuitenkin pikkuhiljaa lähti käyntiin ja homma rupesi sujumaan.

Tällaista sain viikonlopun aikana aikaiseksi:

Tässä on lusikan varsi katkaistu, leikkuukohta hiottu ja varsi käännetty lenkiksi.

Tässä on tehty sama ja varteen lisätty lenkki ja siitä roikkumaan helmi. Löysin varastostani mm noita ihania helmiä joissa yläosa on metallinvärinen ja alaosa lasia. Lusikan pesään heijastuu kivoja kuvioita helmestä.

Myös varresta saa tehtyä korun. Tuohon lisään vielä joko ketjun tai vahanauhan ja koristeeksi helmen/helmiä.

Tämä kielovarsi ei kaipaa mitään lisäkoristeita, ketju riittää.

Näiden lusikoiden pesät olen hionut karhunkielellä. Sillä saa tyylikkään himmennyksen. Kuva ei tee niille kyllä mitenkään oikeutta. Yhdistän nämä jollakin tavalla toisiinsa ja teen isomman kokonaisuuden näistä.

Suurin "urakka" oli tämä setti eli kaulakoru ja rannekoru. Näissä molemmissa on hyödynnetty lusikoiden varsia.


Rannekorussa lusikoiden varret on taivutettu kaareviksi että ne asettuvat kauniisti ranteen ympärille.

Tässä vielä molemmat yhdessä:

Ihanaa hommaa mutta ihan kotona tehtäviksi eivät sovellu. Sen verran nimittäin tarvitaan erikoisvälineitä näiden tekemiseen.
Ihastuin kuitenkin ikihyväksi näihin niin että syksyn kurssille aion myös osallistua (jos siis sellainen järjestetään)

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Massakurssilla 5.3.

Pitkästä pitkästä aikaa osallistuin Pörrön (Sahlberg) kurssille jonka aiheena oli Massakorujen värjäys alkoholimusteilla.
Oon tehnyt yleensäkin massakoruja viimeksi varmaan joskus pari vuotta sitten. Jotenkin se van jäi kaiken muun askartelun alle.
Mutta nyt päätin elvyttää uudelleen tätä ihanaa hommaa.

Vauhdilla edettiin ja paljon saatiin kurssilla aikaiseksi.
Tässä kuvia kurssin töistä:

Kurssilaisten töitä uuniin menossa.

Tässä omat aikaansaannokseni odottamassa nauhaan pujottamista ja korviskoukkujen asennusta.

Lähikuvaa ensimmäisestä helmisatsista

ja tässä toisesta

Riipus ja muutama helmi tehtyinä jämämassasta.

Valmis helminauha n:o1

Ja n:o 2

Tässä vielä molemmat

Oon tosi tyytyväinen että opin tämän tekniikan ja lopputuloskin tyydyttää.

Kiitos Pörrö!