Perhana sentään. Toissapäivänä aamulla jalkani takertui maton reunaan ja kroppa (iso) teki kivan
nykäyksen sivullepäin. Samalla selkä sanoi naks....ja siitä lähtien se on ollut krampissa!
Normaalisti kun mulla aiemmin oli näitä niska- tai selkäkramppeja mä sain ne laukeamaan kun otin
sellaista tulehduskipulääkettä, jonka lääkäri oli mulle just näihin juttuihin määrännyt.
Mutta mutta... kun mulla on nykyään tämä Marevan-lääkitys niin nyt ei saakaan enää ottaa niitä tulehduskipulääkkeitä! Ne vaikuttavat Marevanin pitoisuuteen ja lisäävät verenvuotojen mahdollisuutta.
Ja Panadol- lääke, joka on ainoa mitä Marevanin kanssa saa ottaa ei auta näissä jutuissa mitään.
Mä en saa selkää suoraksi ollenkaan vaan oon sellaisesa "linkkuveitsi"-asennossa, persus pitkällä takana.
Onneksi sentään pystyn istumaan ja askartelemaan kortteja (virn :).
Pekalla oli hauskaa aamulla kun sanoin, että varmaan huomaat että mun selkäni on tosiaan kipeä kun en
pysty edes Stockmannin hulluille päiville lähtemään.
Sellaista ihmettä ei meillä ole nähty koskaan aikaisemmin!
Kai se on vaan luotettava siihen että joku päivä selkä on taas suorassa. Vaikka hermoille tää käy!
Ja nyt kipu on siirtynyt ylöspäin kun yläselkää ja hartioita joutuu rasittamaan enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti