maanantai 26. syyskuuta 2016

"Hopealusikasta koruksi"

Viime viikonloppuna Keravan aikuisopiston tiloissa pidettiin "Hopealusikasta koruksi"- kurssi.
Osallistuin samaiselle kurssille myös puoli vuotta aiemmin ja ihastuin valtavasti.
Oli kiva luoda jotain uutta vanhoista perinnöksi jääneistä hopea-aterimista, joilla ei ollut muuta käyttöä kuin pölyttyä kaapissa.
Oli helpottavaa kun muutamat perusasiat olivat jo tiedossa aiemman kurssin ansiosta ja pääsin melko nopsasti vauhtiin tekemisessä.
Uusiakin ideoita kurssilla löytyi ja pääsin astetta vaikeampiakin tekniikoita kokeilemaan ja toteuttamaan.


Erilaisista lusikanvarsista tehtyjen korviksien kanssa oli helpointa ja turvallisinta aloittaa. Tuli tekniikka taas tutuksi.

Seuraavaksi tein tämän melko perinteisen lusikanpesäkaulakorun. Twistinä tuo lusikkapohjan raapiminen terällä. Tykkään itse kovasti lopputuloksesta ja tekniikan helppoudesta. Kerrankin ei haittaa kun tulee naarmuja ja jälkiä ;)

Tämän lusikkakorun kanssa tein töitä pitkään kun yritin epätoivoisesti kiepauttaa vartta lenkiksi ja lusikkapesän eteen. Se ei vaan suostunut tottelemaan millään ja lopulta ratkaisin asian niin että katkaisin varren kokonaan ja laitoin sen lyhennettynä ja irrallisena lusikkapesän eteen. Kummallisen mattapintaiselta näyttää tuo varren ruusukoriste kuvassa, todellisuudessa se on yhtä kiiltävä kuin pesäkin.

Nämä pikkulusikoiden perinteistä perinteisemmät ruusuvarret ovat mielestäni todella kauniita.

Löysin lusikkavarastostani vähän erikoisemmat teelusikat joissa pesäosa on koristeltu myös nurjaltakin puolelta. Harmi vaan etteivät nuo helmet meinaa millään pysyä tällä kuperalla puolella kun tarkoitus on pitää korua juuri näin päin. Täytyy kehitellä joku kikka siihen.

Kunhan lusikka on tarpeeksi koristeellinen, ei tarvita välttämättä monimutkaista tekniikkaa jotta saadaan mielenkiintoinen lopputulos aikaan. (Näissä ei ole mitään väriä vaan niihin heijastuu kuvatessa värejä).
Näissä on vain varsi käännetty lenkille.

Varastosta löytyi myös jälkiruokahaarukoita ja ensimmäistä kertaa kokeilin niiden hyödyntämistä.
Varsi on ainoastaan katkaistu ja käännetty lenkille. Piikkien kääntäminen olikin aikamoinen haaste kun isolla työkalulla se ei onnistu ja pienellä työkalulla taas oli haasteellista saada tarpeeksi voimaa mukaan. Näihin tulee vielä lisäkoristeeksi jotain helmiä, lusikanvarsikoristeita tms.

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin uutuus minulle oli tämä tekniikka. Ensin paukutin lusikkapesät littanoiksi, sitten liimasin opettajan teholiimalla kauniista teelusikoista leikatut varret niihin.
Vasemmanpuoleisen lusikan varren jätin sen verran pitkäksi että sen pystyi kääntämään lenkiksi.
Oikeanpuoleisiin valitsin varret joissa on tuollainen lenkki itsessään.
Näihin täytyy vielä keksiä ketjut/nauhat/nyörit tms jotka sopivat niihin jetsulleen.

Kurssi oli taas aivan ihana!
Näiden korujen tekeminen oli kivaa, haasteellista ja onnistumisen iloa antavaa.
Tuskin maltan odottaa seuraavaa kurssia.