pitkästä aikaa taas!
Olen potenut jalkaani tässä kuukauden päivät. Jalka alkoi turvota nilkasta ja samalla alkoi kipu, joka on tasaisesti pahentunut koko ajan. Röntgenkuvattu on ja ultraäänikuvattu on...ei mitään löydöksiä.
Toissapäivänä jalka alkoi olla selvästi parempi. Kipu ja turvotus hellitti huomattavasti ja olin jo onnessani että nyt se loppuu. Mutta mutta.....yöllä kun kävin vessassa niin takaisintulomatkalla löin juuri sen kipeän jalan ukkovarpaan ja etuvarpaan välin tuolinjalkaan niin että kipu oli kamala, silmissä säkenöi ja huusin. Ja niinpä seurauksena oli se, että jalka tuli uudelleen yhtä kipeäksi ja turposi taas.
Miten voi ihmisellä olla näin huono tuuri!!!
No....täytyy vaan taas lepuuttaa jalkaa ja odotella että tämäkin kipu menee ohi.
Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pyysin samalla käynnillä lääkäriltä lähetteen labrakokeisiin. kun multa on viimeksi otettu perusteellisemmat kokeet puolitoista vuotta sitten sen veritulpan yhteydessä. Lääkäri sanoi, että ilman muuta hän kirjoittaa lähetteen koska minun ikäiseni (57) henkilön pitäisi kerran vuodessa käydä labrassa.
Hämmästyksekseni ja riemukseni laboratoriotulokset olivat kaikki hyvät!
Eli maksa- , munuais- , kilpirauhas- , verensokeri- ym tulokset olivat hyvät! Olen tosi onnellinen sillä on todella yleistä tämänikäisillä ylipainoisilla naisilla, että ainakin verensokeri on koholla.
Nyt pitäisi jaksaa rykäistä kunnolla ja ryhtyä tekemään myytävää (huopalaukkuja, koruja, kortteja ym) joulumessuille. Osallistun ensimmäistä kertaa Tikkurilan joulumarkkinoille ja aion olla 3 pv myymässä tuotoksiani Joulubasaarissa.
Odotan innolla k.o. tapahtumaa. On mukavaa taas päästä tapaamaan mukavia ihmisiä, niin myyjiä kuin asiakkaitakin.
Hyvää joulunodotusaikaa muillekin!
perjantai 29. lokakuuta 2010
lauantai 18. syyskuuta 2010
Pitkästä aikaa!
Voi kauhistus, huomasin että oon kirjoittanut tähän blogiini viimeksi kesäkuussa!
Koko kesä ja alkusyksy on ollut aikamoista haipakkaa. Ensin heinäkuussa meni useampi viikko tyttären remonttia tehdessä, siis puolisolta ei minulta. Mutta eihän sitä toinen voi oikein lomailla kun toinen tekee remppaa!
Ja nyt on vuorossa oma keittiömme. Olen alusta saakka inhonnut edellisen asukkaan laitattamaa keittiötä ja nyt oli sitten sopiva aika tehdä asialle jotain. Maalien, kaakelilaattojen ym hankinta oli hyvä tehdä samalla kun tyttären remonttimateriaaleja hankittiin.
Seinät ja kaapit +kaappien ovet on nyt maalattu, vanhat laatat on poistettu ja uudet laitettu. Saumaus ja seinälevyn asennus puuttuvat vielä. Mutta nyt jo näyttää tosi hyvältä kun ovet on maalattu valkoisiksi, värilliset laatat on vaihdettu myös valkoisiksi ja yhdelle seinälle tuleva levy (pieniä valkoisia laattoja) odottaa asennusta.
Voi kuulostaa tylsältä kaikki tuo valkoisuus mutta omat silmäni lepäävät vaaleissa pinnoissa kaiken puujäljitelmän ja kuviokaakelien jälkeen.
Aivan kuin keittiössä olisi valotkin tehokkaammat kun vaaleus lisää myös valoisuutta.
Remppa on tietysti vielä kesken mutta kunhan kaikki on valmista ja tavarat siististi paikoillaan niin sitten vasta kunnolla näkee remontin vaikutuksen.
Noissa kahdessa alimmassa kuvassa näkyy sekin muutos, että ruskean seinäkaapin tilalle on hankittu korkea Ikean Billy-kaapisto, joka sekin on valkoinen. Se on vaan kuvassa peitetty suojamuovilla joten sitä ei kunnolla näy.
(klikkaa kuvien kohdalla niin kuvat näkyvät suurempina)
Koko kesä ja alkusyksy on ollut aikamoista haipakkaa. Ensin heinäkuussa meni useampi viikko tyttären remonttia tehdessä, siis puolisolta ei minulta. Mutta eihän sitä toinen voi oikein lomailla kun toinen tekee remppaa!
Ja nyt on vuorossa oma keittiömme. Olen alusta saakka inhonnut edellisen asukkaan laitattamaa keittiötä ja nyt oli sitten sopiva aika tehdä asialle jotain. Maalien, kaakelilaattojen ym hankinta oli hyvä tehdä samalla kun tyttären remonttimateriaaleja hankittiin.
Seinät ja kaapit +kaappien ovet on nyt maalattu, vanhat laatat on poistettu ja uudet laitettu. Saumaus ja seinälevyn asennus puuttuvat vielä. Mutta nyt jo näyttää tosi hyvältä kun ovet on maalattu valkoisiksi, värilliset laatat on vaihdettu myös valkoisiksi ja yhdelle seinälle tuleva levy (pieniä valkoisia laattoja) odottaa asennusta.
Voi kuulostaa tylsältä kaikki tuo valkoisuus mutta omat silmäni lepäävät vaaleissa pinnoissa kaiken puujäljitelmän ja kuviokaakelien jälkeen.
Aivan kuin keittiössä olisi valotkin tehokkaammat kun vaaleus lisää myös valoisuutta.
Remppa on tietysti vielä kesken mutta kunhan kaikki on valmista ja tavarat siististi paikoillaan niin sitten vasta kunnolla näkee remontin vaikutuksen.
Noissa kahdessa alimmassa kuvassa näkyy sekin muutos, että ruskean seinäkaapin tilalle on hankittu korkea Ikean Billy-kaapisto, joka sekin on valkoinen. Se on vaan kuvassa peitetty suojamuovilla joten sitä ei kunnolla näy.
(klikkaa kuvien kohdalla niin kuvat näkyvät suurempina)
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Lämpöhalvaus eli auringonpistos!!
Kävimme eilen iltapäivällä kävelyllä, minä, isäntä ja koira.
Aurinko kyllä paistoi mutta en huomannut mitään erikoista.
Kotiintulon jälkeen, olisiko ollut jotain puolisen tuntia, mua rupesi väsyttämään oudosti ja menin sänkyyn ja aattelin otta tirsat.
No, yhtäkkiä mua alkoi palella aivan älyttömästi ja vähitellen palelu muutui suoranaiseksi tärinähorkaksi. Hampaat löi loukkua ja sänky tärisi mukana. En ole kokenut koskaan mitään vastaavaa!!
Mua rupesi suorastaan pelottamaan mikä mulla on. Soitin terveysneuvontaan (10023) ja siellä hoitaja oli sitä mieltä, että mulla on alkamassa raju flunssa tai ruokamyrkytys.
Mä en uskonut kumpaakaan. Yhtäkkiä muistin, että mulla on ollut lämpöhalvaus oppikouluikäisenä. Siihen auttoi suolaveden juominen!!
Otin kuumelääkettä ja join pieniä kulauksia suolavettä (1tl suolaa lasilliseen vettä).
Olo alkoi hiukan kohentua mutta sen verran huolestutti että soitin uudelleen terveysneuvontaan. Puhelimessa oli eri hoitaja kuin aiemmalla kerralla.
Hän oli samaa mieltä, että olen saanut sen lämpöhalvauksen. Kertoi että heille on tullut saman päivän aikana useita puhelinsoittoja, joissa oireet on olleet ihan samat. Sanoi että se suolaveden juominen oli järkevää. (elimistöstä poistuu suoloja ja nestettä lämpöhalvauksen aikana ja ne täytyy korvata).
No, nyt aamulla kuume on laskenut ja olo on muutenkin parempi. Kamala väsymys vaan. No, onhan tuollainen aika kova koettelemus elimistölle kun kuume nousee niin äkkiä ym. (puolessatoista tunnissa 36:sta lähelle 39!!!)
No, olipa taas hyvä muistutus siitä, että kuumalla helleilmalla kannattaa välttää fyysistä rasitusta!!
Aurinko kyllä paistoi mutta en huomannut mitään erikoista.
Kotiintulon jälkeen, olisiko ollut jotain puolisen tuntia, mua rupesi väsyttämään oudosti ja menin sänkyyn ja aattelin otta tirsat.
No, yhtäkkiä mua alkoi palella aivan älyttömästi ja vähitellen palelu muutui suoranaiseksi tärinähorkaksi. Hampaat löi loukkua ja sänky tärisi mukana. En ole kokenut koskaan mitään vastaavaa!!
Mua rupesi suorastaan pelottamaan mikä mulla on. Soitin terveysneuvontaan (10023) ja siellä hoitaja oli sitä mieltä, että mulla on alkamassa raju flunssa tai ruokamyrkytys.
Mä en uskonut kumpaakaan. Yhtäkkiä muistin, että mulla on ollut lämpöhalvaus oppikouluikäisenä. Siihen auttoi suolaveden juominen!!
Otin kuumelääkettä ja join pieniä kulauksia suolavettä (1tl suolaa lasilliseen vettä).
Olo alkoi hiukan kohentua mutta sen verran huolestutti että soitin uudelleen terveysneuvontaan. Puhelimessa oli eri hoitaja kuin aiemmalla kerralla.
Hän oli samaa mieltä, että olen saanut sen lämpöhalvauksen. Kertoi että heille on tullut saman päivän aikana useita puhelinsoittoja, joissa oireet on olleet ihan samat. Sanoi että se suolaveden juominen oli järkevää. (elimistöstä poistuu suoloja ja nestettä lämpöhalvauksen aikana ja ne täytyy korvata).
No, nyt aamulla kuume on laskenut ja olo on muutenkin parempi. Kamala väsymys vaan. No, onhan tuollainen aika kova koettelemus elimistölle kun kuume nousee niin äkkiä ym. (puolessatoista tunnissa 36:sta lähelle 39!!!)
No, olipa taas hyvä muistutus siitä, että kuumalla helleilmalla kannattaa välttää fyysistä rasitusta!!
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Fibromyalgia
Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa oli puolen sivun artikkeli FIBROMYALGIASTA. Sairastuin kyseiseen tautiin, tai oireyhtymäksiköhän sitä nimitetään, muutama vuosi sitten jouduttuani rajun työpaikkakiusaamisen kohteeksi.
Lääkärin mukaan taudin puhkeaminen oli suoraa seurausta kiusaamisesta.
No, sen kummemmin kiusaamiseen puuttumatta, on hyvä huomata että fibromyalgiaan suhtaudutaan yhä vakavammin myös lääkärikunnassa. Sehän on aiemmin ollut vain "vikaa naisten korvien välissä tai jopa seksinpuutteesta kärsivien akkojen hömpötystä". Nyt on pystytty myös todentamaan tämä sairaus sekä kemiallisesti että tutkinnallisesti. On pystytty osoittamaan, että potilaan kivunsäätöjärjestelmässä on vikaa.
Se on hyvä asia myös siinä mielessä, että miehillehän täytyy kaikki näyttää mieluiten matemaattisella kaavalla tai kemiallisella reaktiolla :)
Työsarkaa silti vielä riittää paljon sillä fibromyalgia ei ole vieläkään eläkeperusteinen sairaus täällä Suomessa. Esim Ruotsissa ja USA:ssa fibro on sitä ollut jo kauan.
Itse pääsin eläkkeelle kaksoisdiagnoosilla: Keskivaikea masennus sekä krooninen kiputila.
Fibromyalgikkojen elämä on yhtä taistelua kipujen, kammottavan väsymyksen sekä ennakkoluulojen kanssa.
Itse en enää edes muista minkälaista elämä on ilman jatkuvia kipuja (voimakkuus tosin vaihtelee) jatkuvaa väsymystä, jähmeyttä, kömpelyyttä (tavarat putoilevat käsistä).
Muutenkin muisti on huonontunut rajusti sekä keskittymiskyky alentunut.
Mutta kuten lehtiartikkelissakin mainittiin, tämä ei onneksi ole "kuolemaksi". Tauti ei riko niveliä eikä pahene.
Jos lukijoiden keskuudessa sattuisi olemaan joku "fibro", toivotan kaikkea hyvää, tsemppiä ja pitäkää puolenne!!
Muillekin toivotan hyvää kesää!
Lääkärin mukaan taudin puhkeaminen oli suoraa seurausta kiusaamisesta.
No, sen kummemmin kiusaamiseen puuttumatta, on hyvä huomata että fibromyalgiaan suhtaudutaan yhä vakavammin myös lääkärikunnassa. Sehän on aiemmin ollut vain "vikaa naisten korvien välissä tai jopa seksinpuutteesta kärsivien akkojen hömpötystä". Nyt on pystytty myös todentamaan tämä sairaus sekä kemiallisesti että tutkinnallisesti. On pystytty osoittamaan, että potilaan kivunsäätöjärjestelmässä on vikaa.
Se on hyvä asia myös siinä mielessä, että miehillehän täytyy kaikki näyttää mieluiten matemaattisella kaavalla tai kemiallisella reaktiolla :)
Työsarkaa silti vielä riittää paljon sillä fibromyalgia ei ole vieläkään eläkeperusteinen sairaus täällä Suomessa. Esim Ruotsissa ja USA:ssa fibro on sitä ollut jo kauan.
Itse pääsin eläkkeelle kaksoisdiagnoosilla: Keskivaikea masennus sekä krooninen kiputila.
Fibromyalgikkojen elämä on yhtä taistelua kipujen, kammottavan väsymyksen sekä ennakkoluulojen kanssa.
Itse en enää edes muista minkälaista elämä on ilman jatkuvia kipuja (voimakkuus tosin vaihtelee) jatkuvaa väsymystä, jähmeyttä, kömpelyyttä (tavarat putoilevat käsistä).
Muutenkin muisti on huonontunut rajusti sekä keskittymiskyky alentunut.
Mutta kuten lehtiartikkelissakin mainittiin, tämä ei onneksi ole "kuolemaksi". Tauti ei riko niveliä eikä pahene.
Jos lukijoiden keskuudessa sattuisi olemaan joku "fibro", toivotan kaikkea hyvää, tsemppiä ja pitäkää puolenne!!
Muillekin toivotan hyvää kesää!
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Ikeassa
Morjens!
Kävimme eilen sunnuntaina Vantaan Ikeassa vaatekaappiostoksilla. Mulla on "Ikea Family"- kortti, jolla sai kaikista PAX -vaatekaapeista/kaapistoista -20%. Nuorin tyttäremme asuu myös jo omillaan ja hänelle kävimme kaapin ostamassa.
Herrajjestas että siellä oli väkeä!!!
Varmaan koko pääkaupunkiseudun itäinen puolisko höystettynä muualta suomesta tulleilla oli päättänyt hyödyntää kolean ja sateisen päivän huonekaluostoksia varten. Mekin mietimme, että mahtaakohan siellä olla juuri tätä ruuhkaa mutta kun tarjous oli loppumassa, niin päätimme ottaa riskin.
Meillä meni siellä monta tuntia aikaa pelkästään siihen, että etsimme ympäri varastoa kaikkia osia, jotkaa kaappiin kuuluvat. Ikeassahan kun jokainen nippeli ja nappeli, lauta ja levy on irrallaan ja eri puolilla varastoa ja vasta kotona nämä osat saa sitten yhdistettyä enemmän tai vähemmän onnistuneesti tarvittavaksi kokonaisuudeksi :).
Kaiken huipuksi meidän olisi muka pitänyt tajuta, että myös VAATEkaappien vetimet eli ovien kahvat ja kaappien saranat löytyvät keittiöosastolta! No....ei muuta kuin takaisin yläkertaan niitä hakemaan.
Levyt ym osat painoivat niin paljon ja olivat niin isoja, että päätimme tuhlata vielä sen verran, että hyödynsimme kotiinkuljetuspalvelun helppouden ja jätimme tavarat kuljetuspalvelun ääriään myöten täynnä olevaan varastoon odottamaan kyytiä, joka kuulemma tapahtuu parin päivän päästä.
Myötätunnolla ajattelen Ikean myyjiä, jotka varmasti olivat aivan puhki kun työpäivä päättyi! Koko ajan oli joku tai jotkut hihassa kiinni kyselemässä milloin mitäkin. No tietysti se kuuluu heidän toimenkuvaansa ja saavathan he siitä palkan mutta eilisen kaltainen ruuhkapäivä on kyllä poikkeuksellisen rankka kenelle tahansa. Sitäpaitsi kun meillä asiakkailla on se paha tapa, että puramme väsymyksemme ja kiukkumme syyttömään henkilökuntaan.
Kävimme eilen sunnuntaina Vantaan Ikeassa vaatekaappiostoksilla. Mulla on "Ikea Family"- kortti, jolla sai kaikista PAX -vaatekaapeista/kaapistoista -20%. Nuorin tyttäremme asuu myös jo omillaan ja hänelle kävimme kaapin ostamassa.
Herrajjestas että siellä oli väkeä!!!
Varmaan koko pääkaupunkiseudun itäinen puolisko höystettynä muualta suomesta tulleilla oli päättänyt hyödyntää kolean ja sateisen päivän huonekaluostoksia varten. Mekin mietimme, että mahtaakohan siellä olla juuri tätä ruuhkaa mutta kun tarjous oli loppumassa, niin päätimme ottaa riskin.
Meillä meni siellä monta tuntia aikaa pelkästään siihen, että etsimme ympäri varastoa kaikkia osia, jotkaa kaappiin kuuluvat. Ikeassahan kun jokainen nippeli ja nappeli, lauta ja levy on irrallaan ja eri puolilla varastoa ja vasta kotona nämä osat saa sitten yhdistettyä enemmän tai vähemmän onnistuneesti tarvittavaksi kokonaisuudeksi :).
Kaiken huipuksi meidän olisi muka pitänyt tajuta, että myös VAATEkaappien vetimet eli ovien kahvat ja kaappien saranat löytyvät keittiöosastolta! No....ei muuta kuin takaisin yläkertaan niitä hakemaan.
Levyt ym osat painoivat niin paljon ja olivat niin isoja, että päätimme tuhlata vielä sen verran, että hyödynsimme kotiinkuljetuspalvelun helppouden ja jätimme tavarat kuljetuspalvelun ääriään myöten täynnä olevaan varastoon odottamaan kyytiä, joka kuulemma tapahtuu parin päivän päästä.
Myötätunnolla ajattelen Ikean myyjiä, jotka varmasti olivat aivan puhki kun työpäivä päättyi! Koko ajan oli joku tai jotkut hihassa kiinni kyselemässä milloin mitäkin. No tietysti se kuuluu heidän toimenkuvaansa ja saavathan he siitä palkan mutta eilisen kaltainen ruuhkapäivä on kyllä poikkeuksellisen rankka kenelle tahansa. Sitäpaitsi kun meillä asiakkailla on se paha tapa, että puramme väsymyksemme ja kiukkumme syyttömään henkilökuntaan.
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Peitto
Olen suorastaan hurahtanut näihin "Isoäidin neliöihin". Niitä on kiva virkata ja valmista jälkeä tulee suit sait.
Aiemmin mietin, että niiden virkkaaminen ja lopulta yhdistäminen on hankalaa. Varsinkin ajatus siitä, että jokaisen kerroksen jälkeen pitää neliössä vaihtaa väriä.
Mutta se onkin yllättävän helppoa Pidän lankakeriä tasapohjaisessa kassissa, joka pysyy pystyssä, jolloin kerät pyörivät itsekseen kassissa. Pidän myös koko ajan kaikkien eriväristen kerien langanpäätä sylissäni jolloin värin vaihto sujuu nopsaan eikä tarvitse koko ajan olla penkomassa kassista oikean väristä kerää. Joku muovikassi on paljon hankalampi.
Suunnittelen ensin kuinka ison peiton haluan tehdä. Sitten ryhdyn virkkaamaan neliöitä ja kun niitä on valmiina
esin peiton leveyden verran, ompelen palat yhteen pitkäksi letkaksi. Sitten teen seuraavan letkan jne jne.
Muutaman valmiin letkan jälkeen ompelen letkat pitkästä sivusta yhteen. Näitä vaiheita toistan kunnes peitto on halutun mittainen.
Olen malttamaton ja haluan saada valmista nopeasti ja olen huomannut, että kun peitto valmistuu samalla kun virkkaan lisää neliöitä, niin jaksan tehdä työn loppuun.
Päinvastoin kuin jos tekisin ensin kaikki neliöt valmiiksi ja sitten vasta rupeaisin kasaamaan peittoa.
lauantai 29. toukokuuta 2010
Terveisiä Virosta......
......Turin kukkamarkkinoilta!
Olimme ystäväpariskunnan kanssa ensimmäistä kertaa Virossa Turi- nimisessä pikkukaupungissa perinteikkäillä kukkamarkkinoilla.
Meitä oli bussillinen suomalaisia Matkapoikien järjestämällä matkalla. Ensin Tallinkin Superstarilla Tallinnaan ja satamasta n.1,5 tunnin ajo Turiin.
Toki meitä suomalaisia oli siellä satoja kaikkinensa kun otetaan huomioon muutkin matkanjärjestäjät.
Busseja oli parkkipaikalla useita. Toiset olivat jo pois lähdössä ja pakanneet bussinsa matkatavaraluukut täyteen erilaisia puita, pensaita, kukkia, taimia jne. Hauskan näköistä kun bussien alaosa oli kuin viidakko.
Meillä ensikertalaisilla meni paljon aikaa totuttelemiseen ja etsimiseen kun taas kokeneemmat Turin kävijät osasivat suunnistaa heti etukäteen suunnittelemiensa myyjien luokse. Monilla oli pitkät listat myyjistä ja kasveista, joita aikoivat ostaa.
Mm kasvien latinankieliset nimet olivat monien listoissa helpottamassa ostamista.
Taimissa kun oli ainoastaan vironkielisiä ja latinankielisiä nimiä.
Me ehdimme kiertää vain murto-osan alueesta, joka oli jalkapallokentän kokoinen. No....ensi kerralla ehkä osaamme suunnistaa paremmin ja tiedämme jo etukäteen mitä haemme ja mistä.
Ensi vuonna menemme kyllä varmasti uudelleen, mikäli ei mitään ihmeenpää satu.
Olimme ystäväpariskunnan kanssa ensimmäistä kertaa Virossa Turi- nimisessä pikkukaupungissa perinteikkäillä kukkamarkkinoilla.
Meitä oli bussillinen suomalaisia Matkapoikien järjestämällä matkalla. Ensin Tallinkin Superstarilla Tallinnaan ja satamasta n.1,5 tunnin ajo Turiin.
Toki meitä suomalaisia oli siellä satoja kaikkinensa kun otetaan huomioon muutkin matkanjärjestäjät.
Busseja oli parkkipaikalla useita. Toiset olivat jo pois lähdössä ja pakanneet bussinsa matkatavaraluukut täyteen erilaisia puita, pensaita, kukkia, taimia jne. Hauskan näköistä kun bussien alaosa oli kuin viidakko.
Meillä ensikertalaisilla meni paljon aikaa totuttelemiseen ja etsimiseen kun taas kokeneemmat Turin kävijät osasivat suunnistaa heti etukäteen suunnittelemiensa myyjien luokse. Monilla oli pitkät listat myyjistä ja kasveista, joita aikoivat ostaa.
Mm kasvien latinankieliset nimet olivat monien listoissa helpottamassa ostamista.
Taimissa kun oli ainoastaan vironkielisiä ja latinankielisiä nimiä.
Me ehdimme kiertää vain murto-osan alueesta, joka oli jalkapallokentän kokoinen. No....ensi kerralla ehkä osaamme suunnistaa paremmin ja tiedämme jo etukäteen mitä haemme ja mistä.
tiistai 18. toukokuuta 2010
Parveke
Tässä on meidän kesämökkimme!
Tai proosallisemmin parvekkeemme :) Mutta minä suhtaudun siihen kuin kesämökkiin koska meillä ei sellaista oikeasti ole :(
Kuten kuvista näkyy niin alkukesän lempikukkiani ovat orvokit. Muratit ovat parvekkeellamme koko kesän.
Kotona sisätiloissa eivät muratit meillä viihdy mutta parvekkeella sitäkin paremmin!
Ne ovat ensimmäisiä kasveja parvekkeella ja myös viimeisiä. Ne pysyvät vihreinä talveen asti vaikka lopetan niiden kastelun kun parveke ns laitetaan talviteloille.
Toinen intohimoni ovat kärhöt!
Mikäli talvi on leudompi kuin tämä viimeisin, ne saattavat talvehtia parvekkeellamme. Lasitus suojaa niitä tehokkaasti kylmältä.
Nämä kuvat on otettu n. viikko sitten ja koivussa oli silloin pienet hiirenkorvat. Nyt lehdet ovat jo niin isot
että vastapäisestä talosta ei näy enää mitään!!
Tänä kesänä kokeilen muitakin köynnöksiä kuin kärhöjä. Isoon lattiaruukkuun olen istuttanut säleikkövilliviinin, joka puutarhurin mukaan kuulemma viihtyy hyvin juuri lämpimällä lasitetulla ja eteläänpäin olevalla parvekkeella.
Ja kuvassa näkyvä köynnös on Japaninlaikkuköynnös (se puistoissa yleinen, jonka lehden kärjet muuttuvat aikanaan vaaleanpunaisiksi!
Amppelissa oleva kasvi on "minipetunia", joka on hauska muunnos perinteisistä petunioista. Samassa taimessa on monenvärisiä kukkia.
Toiseen amppeliin laitan joka kesä Keijunmekon. Se viihtyy myös hyvin ja kasvaa ja kukkii runsaasti.
Tai proosallisemmin parvekkeemme :) Mutta minä suhtaudun siihen kuin kesämökkiin koska meillä ei sellaista oikeasti ole :(
Kuten kuvista näkyy niin alkukesän lempikukkiani ovat orvokit. Muratit ovat parvekkeellamme koko kesän.
Kotona sisätiloissa eivät muratit meillä viihdy mutta parvekkeella sitäkin paremmin!
Ne ovat ensimmäisiä kasveja parvekkeella ja myös viimeisiä. Ne pysyvät vihreinä talveen asti vaikka lopetan niiden kastelun kun parveke ns laitetaan talviteloille.
Toinen intohimoni ovat kärhöt!
Mikäli talvi on leudompi kuin tämä viimeisin, ne saattavat talvehtia parvekkeellamme. Lasitus suojaa niitä tehokkaasti kylmältä.
Nämä kuvat on otettu n. viikko sitten ja koivussa oli silloin pienet hiirenkorvat. Nyt lehdet ovat jo niin isot
että vastapäisestä talosta ei näy enää mitään!!
Tänä kesänä kokeilen muitakin köynnöksiä kuin kärhöjä. Isoon lattiaruukkuun olen istuttanut säleikkövilliviinin, joka puutarhurin mukaan kuulemma viihtyy hyvin juuri lämpimällä lasitetulla ja eteläänpäin olevalla parvekkeella.
Amppelissa oleva kasvi on "minipetunia", joka on hauska muunnos perinteisistä petunioista. Samassa taimessa on monenvärisiä kukkia.
torstai 6. toukokuuta 2010
Koiramaista!
Tervehdys pitkästä aikaa!
Kevät on jo ihanan pitkällä. Sen verran on vaan vielä kylmä ettei parvekkeella oikein viitsi oleskella.
Tänään aion istuttaa uudet Kärhöt ja puutarhurin suositteleman Viiniköynnöksen!
Hänen mukaansa viiniköynnöksen pitäisi viihtyä hyvin aurinkoisella etelänpuoleisella ja lasitetulla
parvekkeella.
Viimekesäiset kärhöni eivät varmasti ole talvehtineet hengissä kovassa pakkastalvessa.
Joten ei muuta kuin uutta kehiin!
Meidän Ippu se on varsinainen neiti "Hienohelma". Pehmeää sen olla pitää!
Ippu on koko ikänsä (4v) tykännyt nukkua niin, että pää on petin ulkopuolella ja
pylly tyynyllä. Outo otus :)
Kevät on jo ihanan pitkällä. Sen verran on vaan vielä kylmä ettei parvekkeella oikein viitsi oleskella.
Tänään aion istuttaa uudet Kärhöt ja puutarhurin suositteleman Viiniköynnöksen!
Hänen mukaansa viiniköynnöksen pitäisi viihtyä hyvin aurinkoisella etelänpuoleisella ja lasitetulla
parvekkeella.
Viimekesäiset kärhöni eivät varmasti ole talvehtineet hengissä kovassa pakkastalvessa.
Joten ei muuta kuin uutta kehiin!
Meidän Ippu se on varsinainen neiti "Hienohelma". Pehmeää sen olla pitää!
Ippu on koko ikänsä (4v) tykännyt nukkua niin, että pää on petin ulkopuolella ja
pylly tyynyllä. Outo otus :)
torstai 22. huhtikuuta 2010
Tervehdys pitkästä aikaa!
Tulimme Hankoniemen mökiltä pari päivää etuajassa pois koska mä onnistuin telomaan selkäni uudelleen ja tällä kertaa entistä pahemmin.
Tulomatkalla kävimme lääkärin vastaanotolla. Lääkäri oli n 40v nainen, joka oli aika tiukkis.
Kun en heti osannut mennä oikeaan asentoon tutkimuspöydälle, hän tiuskaisi tarkemman ohjeen asennosta.
Mutta oli kuitenkin asiansa osaava lääkäri ja sehän on tietysti tärkeintä!
Sain kipulääkereseptin ja hyvät venyttelyohjeet, joiden ansiosta (ilmeisesti) selkä on jo paljon paremmassa kunnossa.
Lopuksi lääkäri vielä muistutti tiukasti kuin äiti lapselleen, että KOSKAAN EI SAA istua kumarassa vaan
selkä suorana ja AINA pitää olla tyyny selän takana kun istuu tuolissa!
Se on varmasti hyvä ohje kun yrittää jatkossa ehkäistä ennakolta näitä välilevypullistumia!
Meidän IPPU- koirallamme on tänään synttärit!!!
Hän täyttää 4 vuotta.
Kuvat on otettu Hankoniemen mökkireissulla.
Kivasti on karva ehtinyt jo kasvaa viikossa ettei hän näytä enää kynityltä rotalta.
Tulomatkalla kävimme lääkärin vastaanotolla. Lääkäri oli n 40v nainen, joka oli aika tiukkis.
Kun en heti osannut mennä oikeaan asentoon tutkimuspöydälle, hän tiuskaisi tarkemman ohjeen asennosta.
Mutta oli kuitenkin asiansa osaava lääkäri ja sehän on tietysti tärkeintä!
Sain kipulääkereseptin ja hyvät venyttelyohjeet, joiden ansiosta (ilmeisesti) selkä on jo paljon paremmassa kunnossa.
Lopuksi lääkäri vielä muistutti tiukasti kuin äiti lapselleen, että KOSKAAN EI SAA istua kumarassa vaan
selkä suorana ja AINA pitää olla tyyny selän takana kun istuu tuolissa!
Se on varmasti hyvä ohje kun yrittää jatkossa ehkäistä ennakolta näitä välilevypullistumia!
Meidän IPPU- koirallamme on tänään synttärit!!!
Hän täyttää 4 vuotta.
Kuvat on otettu Hankoniemen mökkireissulla.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Keskiviikko 14.4.
Perhana sentään. Toissapäivänä aamulla jalkani takertui maton reunaan ja kroppa (iso) teki kivan
nykäyksen sivullepäin. Samalla selkä sanoi naks....ja siitä lähtien se on ollut krampissa!
Normaalisti kun mulla aiemmin oli näitä niska- tai selkäkramppeja mä sain ne laukeamaan kun otin
sellaista tulehduskipulääkettä, jonka lääkäri oli mulle just näihin juttuihin määrännyt.
Mutta mutta... kun mulla on nykyään tämä Marevan-lääkitys niin nyt ei saakaan enää ottaa niitä tulehduskipulääkkeitä! Ne vaikuttavat Marevanin pitoisuuteen ja lisäävät verenvuotojen mahdollisuutta.
Ja Panadol- lääke, joka on ainoa mitä Marevanin kanssa saa ottaa ei auta näissä jutuissa mitään.
Mä en saa selkää suoraksi ollenkaan vaan oon sellaisesa "linkkuveitsi"-asennossa, persus pitkällä takana.
Onneksi sentään pystyn istumaan ja askartelemaan kortteja (virn :).
Pekalla oli hauskaa aamulla kun sanoin, että varmaan huomaat että mun selkäni on tosiaan kipeä kun en
pysty edes Stockmannin hulluille päiville lähtemään.
Sellaista ihmettä ei meillä ole nähty koskaan aikaisemmin!
Kai se on vaan luotettava siihen että joku päivä selkä on taas suorassa. Vaikka hermoille tää käy!
Ja nyt kipu on siirtynyt ylöspäin kun yläselkää ja hartioita joutuu rasittamaan enemmän.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Ippu ennen ja jälkeen.......
Ja tässä heti trimmauksen jälkeen.
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Ihanaa,peipponen laulaa!
Ystäväpariskunta oli eilen kylässä ja en uskonut kun pariskunnan rouva kertoi kuulleensa jo peipposen laulavan!
Avasin ikkunan äsken tuulettaakseni, ja PEIPPOSEN LAULU KUULUI SELVÄSTI!
Mulle peipposen laulu on aina kesän alkamisen merkki!
No...kun ulos katsoo, on vaikeaa kuvitella edes kesää mutta eiköhän se siitä!
Otin kuvia tänä aamuna "todistusaineistoksi" itselleni siivotusta kämpästä kun pitkään aikaan en ole oikein jaksanut siivota mutta nyt on paikat kunnossa ja hyvä mieli :D
Kuvat on otettu ilman salamaa, että on pehmeämpi valo.
Avasin ikkunan äsken tuulettaakseni, ja PEIPPOSEN LAULU KUULUI SELVÄSTI!
Mulle peipposen laulu on aina kesän alkamisen merkki!
No...kun ulos katsoo, on vaikeaa kuvitella edes kesää mutta eiköhän se siitä!
Otin kuvia tänä aamuna "todistusaineistoksi" itselleni siivotusta kämpästä kun pitkään aikaan en ole oikein jaksanut siivota mutta nyt on paikat kunnossa ja hyvä mieli :D
Kuvat on otettu ilman salamaa, että on pehmeämpi valo.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Parempaa
Tänään on ollut kurjasta säästä huolimatta oikein hyvä päivä!
Mieskin sanoi kotiin tultuaan, että kiva kun sä oot noin hyvällä tuulella! :)
Kävin tänään Ikeassa ostamassa 2 korituolia. Yksi meillä on jo ennestään makuuhuoneessa. Nämä 2 uutta aiomme laittaa parvekkeelle. Meillä on ihanan iso parveke, johon mahtuu iso puutarhakalusto (sohva,pöytä ja
2 tuolia) Kaluston tuolit ovat niin painavia, että vaihdamme niiden tilalle korituolit.
Halusimme sellaiset tuolit, joita voi käännellä ja siirrellä helposti.
Odotan hartaasti parvekekauden alkamista. Parveke on meidän kesämökkimme ja kesällä ruokailemme ja
oleskelemme siellä paljon. Ja näiden korituolien myötä varmaankin oleskelu entisestään lisääntyy.
Oheinen kuva on parin vuoden takaa toukokuulta kun on rakastamieni orvokkien aika!
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Riesaa
Tämä fibromyalgia on kyllä kamala tauti!
Jatkuvasti väsyttää, mitään ei jaksa tehdä ja koko ajan särkee jostain paikasta.
Kämppä on kuin sikolätti, jossa villakoirat asustavat!
Mutta kun yksin ei jaksa siivota ja mies on niin väsynyt töistänsä iltaisin kun tulee kotiin etten raaski
häntä kiusata.
Kutsuin ystäväpariskunnan kylään Pääsiäisen pyhinä ja se on paras keino saada siivottua. Ei....en laita
heitä siivoamaan vaan kun tiedän että on vieraita tulossa, se pistää mut tai meidät siivoamaan vaikka olo olisi mikä!
Oon joskus sanonutkin, että on niistä vieraista sekin ilo että tuleepahan siivottua!
Kamalaa sohjoa kadut ja parkkipaikat täynnä. Koko ajan jalat lipsuu möykkyisessä jää-sohjo alustassa ja
meinaa kaatua. Koiran ulkoiluttamisestakaan ei meinaa tulla mitään kun sekään ei rukkaparka meinaa päästä sohjossa kulkemaan.
Näillä näkymin olemme Pekan kanssa menossa Hankoniemen mökille 5 päiväksi huhtikuun puolivälissä.
IHANAA!
Odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Siellä on ihana levätä, saunoa, ulkoilla ja lueskella kaikessa rauhassa. Siihen mennessä luulisi kelinkin vähän jo helpottavan. Tekee isännällekin hyvää päästä vähäksi aikaa eroon työasioista.
Jatkuvasti väsyttää, mitään ei jaksa tehdä ja koko ajan särkee jostain paikasta.
Kämppä on kuin sikolätti, jossa villakoirat asustavat!
Mutta kun yksin ei jaksa siivota ja mies on niin väsynyt töistänsä iltaisin kun tulee kotiin etten raaski
häntä kiusata.
Kutsuin ystäväpariskunnan kylään Pääsiäisen pyhinä ja se on paras keino saada siivottua. Ei....en laita
heitä siivoamaan vaan kun tiedän että on vieraita tulossa, se pistää mut tai meidät siivoamaan vaikka olo olisi mikä!
Oon joskus sanonutkin, että on niistä vieraista sekin ilo että tuleepahan siivottua!
Kamalaa sohjoa kadut ja parkkipaikat täynnä. Koko ajan jalat lipsuu möykkyisessä jää-sohjo alustassa ja
meinaa kaatua. Koiran ulkoiluttamisestakaan ei meinaa tulla mitään kun sekään ei rukkaparka meinaa päästä sohjossa kulkemaan.
Näillä näkymin olemme Pekan kanssa menossa Hankoniemen mökille 5 päiväksi huhtikuun puolivälissä.
IHANAA!
Odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Siellä on ihana levätä, saunoa, ulkoilla ja lueskella kaikessa rauhassa. Siihen mennessä luulisi kelinkin vähän jo helpottavan. Tekee isännällekin hyvää päästä vähäksi aikaa eroon työasioista.
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Ihanaa oli!
Ihanaa oli Intohimona Skräppäys-tapahtumassa!!!
Yövyin Tampereella ensimmäisen pe-la yön ja kävin perjantaina lempikaupakseni muodostuneessa Papruksessa ostoksilla. Kuvat on otettu hotellihuoneessani.
Papruksessa on aina mukava käydä. Siellä on mielestän yksi parhaita paperivalikoimia. Ja koristevalikoima on mahtava (Kukat, napit,nauhat ym). Mutta parasta on ystävällinen henkilökunta, joka on aina valmis neuvomaan ja auttamaan ja heidän kanssaan on mukava rupatella kaikesta muustakin.
Kolmannessa ja neljännessä kuvassa ovat Papruksen workshopissa tekemäni 3D-kortit. Ne ovat ensimmäiset ja ehkä myös ainoat 3D-kortit (liian pientä piperrystä) jotka tein/teen. Jälkimmäisen kortin värit ovat jostain syystä "sinistyneet". Oikeasti kortti on kermanvalkoinen.
Oli toki kiva kokeilla tätäkin tekniikkaa mutta niska/hartiat oli koetuksella ja silmiä särki.
Viimeisessä kuvassa näkyy mikä tavaramäärä kaikilla oli mukana (kuva ei kerro kyllä koko totuutta).
Kiitos Annelle ja Miralle hyvin hoidetuista järjestelyistä ja vuoden päästä tavataan taas!
Yövyin Tampereella ensimmäisen pe-la yön ja kävin perjantaina lempikaupakseni muodostuneessa Papruksessa ostoksilla. Kuvat on otettu hotellihuoneessani.
Oli toki kiva kokeilla tätäkin tekniikkaa mutta niska/hartiat oli koetuksella ja silmiä särki.
Viimeisessä kuvassa näkyy mikä tavaramäärä kaikilla oli mukana (kuva ei kerro kyllä koko totuutta).
Kiitos Annelle ja Miralle hyvin hoidetuista järjestelyistä ja vuoden päästä tavataan taas!
torstai 18. maaliskuuta 2010
Intohimona Skräppäys!
Ihanaa!
Huomenna on lähtö Tampereelle.
Olen siis menossa Ikaalisten kylpylään Intohimona skräppäys- tapahtumaan.
Menen jo perjantaina Tampereelle ja yövyn ensimmäisen yön siellä. Teen näin siksi, että en halunnut
ajaa lauantaiaamuna tuhatta ja sataa Ikaalisiin (tilaisuus alkaa jo 10 jälkeen) koska ajokelistä ei vielä varausvaiheessa ollut tietoa ja lumimyrskyssä en halua ajaa.
Olen kerran viime talvena tullut Porvoosta lumimyräkässä autolla ja vähän aiemmin autoomme vaihdetut uudet nastarenkaat eivät pitäneet yhtään!!
Oli hirveätä ajaa 50-60 km/h moottoritiellä ja vetää piiitkää letkaa perässään kun heti jos nopeuden nosti yli 60 km/h auto lähti käsistä.
Sen kokemuksen jälkeen olen varonut lumimyrskyssä ajamista vaikka renkaat ovat jo pehmenneet sen verran että pitävät paremmin.
Arvaatte varmaan että tänä talvena ajaminen on monena päivänä jäänyt tekemättä :)
Olen normaalisti varma ajaja ja rakastan autolla ajamista mutta ehkäpä onneksikin olen tullut paljon varovaisemmaksi!
Olin viimeksi myös Tampereella Intohimona skräppäys- tapahtumassa ja tykkäsin valtavasti!
Heti kun näin ilmoituksen Ikaalisten tapahtumasta, ilmoittauduin mukaan.
Yövyn päärakennuksessa missä skräppäys ja workshopit tapahtuvat. Pääsen suoraan hotellihuoneesta
skräppäämään.
Mieheni Pekka ihmetteli aamulla kuinka minusta on tullut näin itsenäinen, matkustan yksin ja majoitun yksin ym.
Skräppääminen sentään tapahtuu isossa porukassa :)
Itse olen ONNELLINEN siitä, että en ole muista riippuvainen. Olen koko ikäni yrittänyt tulla hyväksytyksi milloin koulu- ja milloin työkavereiden ym seurassa ja olen vihdoinkin luovuttanut!!!
Enää en halua pakottaa itseäni yhä uudelleen ja uudelleen niihin nöyryyttäviin tilanteisiin kun tunnen itseni täysin ulkopuoliseksi, porukkaan kuulumattomaksi!
Nykyään viihdyn yksikseni erittäin hyvin ja nautin kun saan olla ja tehdä mitä lystään omilla ehdoillani.
No niin, nyt pakkaamaan vaatteita ja skräppäyskamoja.
Toivottavasti tapaan teistä lukijoista mahdollisimman monia Ikaalisissa!
Huomenna on lähtö Tampereelle.
Olen siis menossa Ikaalisten kylpylään Intohimona skräppäys- tapahtumaan.
Menen jo perjantaina Tampereelle ja yövyn ensimmäisen yön siellä. Teen näin siksi, että en halunnut
ajaa lauantaiaamuna tuhatta ja sataa Ikaalisiin (tilaisuus alkaa jo 10 jälkeen) koska ajokelistä ei vielä varausvaiheessa ollut tietoa ja lumimyrskyssä en halua ajaa.
Olen kerran viime talvena tullut Porvoosta lumimyräkässä autolla ja vähän aiemmin autoomme vaihdetut uudet nastarenkaat eivät pitäneet yhtään!!
Oli hirveätä ajaa 50-60 km/h moottoritiellä ja vetää piiitkää letkaa perässään kun heti jos nopeuden nosti yli 60 km/h auto lähti käsistä.
Sen kokemuksen jälkeen olen varonut lumimyrskyssä ajamista vaikka renkaat ovat jo pehmenneet sen verran että pitävät paremmin.
Arvaatte varmaan että tänä talvena ajaminen on monena päivänä jäänyt tekemättä :)
Olen normaalisti varma ajaja ja rakastan autolla ajamista mutta ehkäpä onneksikin olen tullut paljon varovaisemmaksi!
Olin viimeksi myös Tampereella Intohimona skräppäys- tapahtumassa ja tykkäsin valtavasti!
Heti kun näin ilmoituksen Ikaalisten tapahtumasta, ilmoittauduin mukaan.
Yövyn päärakennuksessa missä skräppäys ja workshopit tapahtuvat. Pääsen suoraan hotellihuoneesta
skräppäämään.
Mieheni Pekka ihmetteli aamulla kuinka minusta on tullut näin itsenäinen, matkustan yksin ja majoitun yksin ym.
Skräppääminen sentään tapahtuu isossa porukassa :)
Itse olen ONNELLINEN siitä, että en ole muista riippuvainen. Olen koko ikäni yrittänyt tulla hyväksytyksi milloin koulu- ja milloin työkavereiden ym seurassa ja olen vihdoinkin luovuttanut!!!
Enää en halua pakottaa itseäni yhä uudelleen ja uudelleen niihin nöyryyttäviin tilanteisiin kun tunnen itseni täysin ulkopuoliseksi, porukkaan kuulumattomaksi!
Nykyään viihdyn yksikseni erittäin hyvin ja nautin kun saan olla ja tehdä mitä lystään omilla ehdoillani.
No niin, nyt pakkaamaan vaatteita ja skräppäyskamoja.
Toivottavasti tapaan teistä lukijoista mahdollisimman monia Ikaalisissa!
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Hautajaiset huomenna.
Meillä on huomenna enoni, eli äitini veljen hautajaiset. Enoni oli eräs upeimmista tuntemistani miehistä. Kiltti ja ystävällinen mies, joka ei koskaan käyttäytynyt epäystävällisesti tai ylimielisesti.
Aina hänellä oli jotain mukavaa ja ystävällistä sanottavaa kun tapasimme.
Tulemme kaipaamaan häntä kovasti!
Tässä on Tiina-tyttäreni tekemä kortti kukkavihkoon laitettavaksi.
Aina hänellä oli jotain mukavaa ja ystävällistä sanottavaa kun tapasimme.
Tulemme kaipaamaan häntä kovasti!
maanantai 8. maaliskuuta 2010
Selvisi kipujen syy!
Soitin aamulla sille lääkärille, koka toimenpiteen teki ja hän sanoi, että kivut johtuvat siitä, että kyseinen valtimo on tulehtunut.
Tulehdus ei johdu bakteerista (sen takia ei punoita eikä ole turvoksissa) vaan suoni on ärtynyt ja tulehtunut sen takia kun sitä jouduttiin niin paljon runnomaan kun katetria työnnettiin suonen sisään.
Vaiva kuulemma häviää parissa viikossa.
Tulehdus ei johdu bakteerista (sen takia ei punoita eikä ole turvoksissa) vaan suoni on ärtynyt ja tulehtunut sen takia kun sitä jouduttiin niin paljon runnomaan kun katetria työnnettiin suonen sisään.
Vaiva kuulemma häviää parissa viikossa.
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Lunta lunta lunta........
Tällainen, korkeimmillaan n.3 metrinen lumivuori on meidän kerrostalon pihalla. Tästä kuvasta ei ehkä ihan täyttä kuvaa saa, mutta jonkinlaisen käsityksen ehkä. Ja arvatkaapa mikä lätäkkö (järvi) syntyy kun tää kaikki sulaa!
Kävin tänään Peijaksen sairaalan päivystyksessä kun tämä oikea käteni, mistä se varjoainekatetri laitettiin, alkoi eilen iltapäivällä kipeytyä ihan älyttömästi.
Ei lääkäri siitä mitään ihmeempää löytänyt, ilmeisesti kipu on liikarasituksesta johtuvaa ja kudosnestettä on vuotanut ihon alle ja aiheuttaa kipua.
Oon kyllä rasittanutkin tätä kättäni ihan liikaa kun olisi pitänyt antaa sen rauhassa toipua toimenpiteestä.
Kiinnitin huomiotani siihen, että päivystyksen potilaista 90% oli aikuisia, jotka olivat teloneet joko kätensä tai jalkansa ja ihan pieniä lapsia, jotka olivat flunssaisia ja kovassa kuumeessa.
Huomenna yritän pitää käteni levossa paremmin ja soitan Mehiläiseen, että kuinka yleistä tällainen myöhäinen oireilu on? (Kuvaus tehtiin jo tiistaina).
Ei lääkäri siitä mitään ihmeempää löytänyt, ilmeisesti kipu on liikarasituksesta johtuvaa ja kudosnestettä on vuotanut ihon alle ja aiheuttaa kipua.
Oon kyllä rasittanutkin tätä kättäni ihan liikaa kun olisi pitänyt antaa sen rauhassa toipua toimenpiteestä.
Kiinnitin huomiotani siihen, että päivystyksen potilaista 90% oli aikuisia, jotka olivat teloneet joko kätensä tai jalkansa ja ihan pieniä lapsia, jotka olivat flunssaisia ja kovassa kuumeessa.
Huomenna yritän pitää käteni levossa paremmin ja soitan Mehiläiseen, että kuinka yleistä tällainen myöhäinen oireilu on? (Kuvaus tehtiin jo tiistaina).
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Kaikki hyvin!
Tänään se sydämen varjoainekuvaus sitten tehtiin. Lääkäri totesi yllättyneenä ja iloissaan, että sydämessä ei ole mitään tukoksia sepelvaltimoissa eikä edes tukoksien alkuja!
Ihanaa!
Hän tuumasi, että olen saanut jostain muualta geenini kuin vanhemmiltani :)
Olen niin onnellinen, ihan kuin olisin saanut uuden elämän.
Nyt sitten alkoi painon pudotus. Hitaasti mutta varmasti ja pysyvästi!
Oikea käteni, josta varjoaine laitettiin valtimoon, on sinisen-punaisen-musta.
Varjoainekatetrin laitto ei ensin meinannut millään onnistua ja lääkäri joutui tekemään uuden
reiän ja ilmeisesti siinä hötäkässä verta pääsi vuotamaan ihon alle. Nyt käsi on kyynärpäästä sormenpäihin
asti tosiaan ihan kirjava ja jumalattoman turvoksissa.
No huomenna illalla saan ottaa siteen pois ja eiköhän se turvotuskin vähitellen laske.
Ihanaa!
Hän tuumasi, että olen saanut jostain muualta geenini kuin vanhemmiltani :)
Olen niin onnellinen, ihan kuin olisin saanut uuden elämän.
Nyt sitten alkoi painon pudotus. Hitaasti mutta varmasti ja pysyvästi!
Oikea käteni, josta varjoaine laitettiin valtimoon, on sinisen-punaisen-musta.
Varjoainekatetrin laitto ei ensin meinannut millään onnistua ja lääkäri joutui tekemään uuden
reiän ja ilmeisesti siinä hötäkässä verta pääsi vuotamaan ihon alle. Nyt käsi on kyynärpäästä sormenpäihin
asti tosiaan ihan kirjava ja jumalattoman turvoksissa.
No huomenna illalla saan ottaa siteen pois ja eiköhän se turvotuskin vähitellen laske.
lauantai 27. helmikuuta 2010
Hyvää lauantaita!
Täällä pääkaupunkiseudulla on lämpötila ensimmäistä kertaa moneen viikkoon noussut plussan puolelle pari astetta :)
Puista tippuu suuria lumikasoja ja täytyy varoa ettei jää alle.
Tiistaina mulla on nyt sitten se sydämen varjoainekuvaus Mehiläisen sairaalassa.
Vähän mua jännittää sekä itse toimenpide ja varsinkin sen tulos!
Näin jo untakin, että sydämessä ei löytynyt mitään poikkeavaa ja lääkäri piti mulle kauhean saarnan siitä että olen näin lihava!
Saas nähdä toteutuuko uni!
Joka tapauksessa, löytyi sieltä jotain tai ei, niin laihduttaa pitää!
Mulla pitää olla joku auktoriteetti, mieluiten just lääkäri, joka MÄÄRÄÄ mut laihduttamaan!
Oma tahto ei jaksa riittää sen toteuttamiseen (nimimerkillä kokemusta on).
Kerron sitten miten tutkimus meni!
Pitäkää peukkuja!
Puista tippuu suuria lumikasoja ja täytyy varoa ettei jää alle.
Tiistaina mulla on nyt sitten se sydämen varjoainekuvaus Mehiläisen sairaalassa.
Vähän mua jännittää sekä itse toimenpide ja varsinkin sen tulos!
Näin jo untakin, että sydämessä ei löytynyt mitään poikkeavaa ja lääkäri piti mulle kauhean saarnan siitä että olen näin lihava!
Saas nähdä toteutuuko uni!
Joka tapauksessa, löytyi sieltä jotain tai ei, niin laihduttaa pitää!
Mulla pitää olla joku auktoriteetti, mieluiten just lääkäri, joka MÄÄRÄÄ mut laihduttamaan!
Oma tahto ei jaksa riittää sen toteuttamiseen (nimimerkillä kokemusta on).
Kerron sitten miten tutkimus meni!
Pitäkää peukkuja!
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
Ihana lääkäri
Olipa ihana lääkäri siellä Mehiläisessä! Ystävällinen ja asiantunteva. Tutki samantien sydämeni ultraäänellä, eli ei tarvinnut varata erikseen aikaa toimenpiteeseen.
Uä:ssä ei ihmeenpää näkynyt mutta lääkäri sanoi ettei se kerro täysin todellista tilannetta.
Suositteli, että tehdään sydämen varjoainekuvaus, joka kertoo 100% tarkkuudella onko esim sepelvaltimoissa tukoksia jne.
Ilman muuta halusin sellaisen tehtäväksi ja aion nyt heti aamulla soittaa ja varata ajan tähän toimenpiteeseen.
Kallishan se on, mutta kyllä auton huollotkin maksavat ja nyt on sentään omasta hengestä kyse!!
Lääkäri kauhistui kun kerroin, että molemmat vanhempani ovat kuolleet 45-46 vuotiaina sepelvaltimosairauteen.
Minulla on kuulemma moninkertainen riski sairastua (ellen ole jo sairastunutkin) samaan.
No....toivotaan ettei tauti ole minua löytänyt :) Pitäkää peukkuja!
Uä:ssä ei ihmeenpää näkynyt mutta lääkäri sanoi ettei se kerro täysin todellista tilannetta.
Suositteli, että tehdään sydämen varjoainekuvaus, joka kertoo 100% tarkkuudella onko esim sepelvaltimoissa tukoksia jne.
Ilman muuta halusin sellaisen tehtäväksi ja aion nyt heti aamulla soittaa ja varata ajan tähän toimenpiteeseen.
Kallishan se on, mutta kyllä auton huollotkin maksavat ja nyt on sentään omasta hengestä kyse!!
Lääkäri kauhistui kun kerroin, että molemmat vanhempani ovat kuolleet 45-46 vuotiaina sepelvaltimosairauteen.
Minulla on kuulemma moninkertainen riski sairastua (ellen ole jo sairastunutkin) samaan.
No....toivotaan ettei tauti ole minua löytänyt :) Pitäkää peukkuja!
maanantai 22. helmikuuta 2010
Hyvää maanantaiaamua!
Arki alkoi ja arjen ohjelmat. Tänä aamuna ensimmäisenä kodin ulkopuolisena ohjelmana on vuorossa INR-kontrolli, eli kansankielellä "Marevan"-koe.
Sairastin keuhkoveritulpan vajaa vuosi sitten ja normaalistihan Marevanin syönnistä (veritulppalääke) pääsee eroon puolen vuoden kuluttua, jos kaikki on ok.
Mutta mun täytynee syödä sitä koko loppuelämäni koska mulla on todettu veren hyytymistekijässä joku geeniperimästä johtuva poikkeama. Se tarkoittaa sitä, että mulla on huomattavasti normaalia suurempi riski saada tulppa uudelleen.
No....ei tää Marevanin syönti mua haittaa, siinä se menee samassa kuin muut 6 päivittäistä pilleriäkin!
Huomenna olen menossa sydänspesialistille eli kardiologille kun mulla aina rasituksen yhteydessä ilmenee pahaa hengästymistä ja olen koko ajan voimaton ja väsynyt!
Halutaan tutkia ilmeisesti sydämen ultraäänitutkimuksella että missä kunnossa sydän tällä hetkellä on!
Mullahan on valtavan suuri riski sairastua sepelvaltimosairauteen kun mun molemmat vanhemmat kuolivat kahden kuukauden välein sepelvaltimotukkeumaan. Iältään olivat 46 ja 45 !!!
Sairastin keuhkoveritulpan vajaa vuosi sitten ja normaalistihan Marevanin syönnistä (veritulppalääke) pääsee eroon puolen vuoden kuluttua, jos kaikki on ok.
Mutta mun täytynee syödä sitä koko loppuelämäni koska mulla on todettu veren hyytymistekijässä joku geeniperimästä johtuva poikkeama. Se tarkoittaa sitä, että mulla on huomattavasti normaalia suurempi riski saada tulppa uudelleen.
No....ei tää Marevanin syönti mua haittaa, siinä se menee samassa kuin muut 6 päivittäistä pilleriäkin!
Huomenna olen menossa sydänspesialistille eli kardiologille kun mulla aina rasituksen yhteydessä ilmenee pahaa hengästymistä ja olen koko ajan voimaton ja väsynyt!
Halutaan tutkia ilmeisesti sydämen ultraäänitutkimuksella että missä kunnossa sydän tällä hetkellä on!
Mullahan on valtavan suuri riski sairastua sepelvaltimosairauteen kun mun molemmat vanhemmat kuolivat kahden kuukauden välein sepelvaltimotukkeumaan. Iältään olivat 46 ja 45 !!!
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Ihanaa skräppäystä!
Oli tosi mukava päivä eilen Entressen Sinellissä!
Mukava, avara ja siisti myymälä, jonka takahuoneessa on "luokkahuone".
Meitä skräppääjiä oli parisenkymmentä. Alun ihmettelyn jälkeen pääsin ideasta kiinni ja lopputuloksena oli 4 erilaista sivua.
Kivaa porukkaa olivat nämä skräppääjät!
Oli mukava rupatella heidän kanssaan skräppäyksestä ja tietysti muistakin aiheista.
En malttaisi odottaa Ikaalisten kylpylässä järjestettävää "Intohimona skräppäys"- tapahtumaa.
Vaikka eilen skräpättiin 8 tuntia, silti tuntui aika loppuvan kesken!
No....Ikaalisissa saa sitten skräpätä vaikka läpi yön!
Otin tähän kuvan yhdestä leiskasta, vai miksi niitä nyt nimitetäänkään. Tämän pystyin tänne
laittamaan kun kuvissa ei ole muita ihmisiä kuin minä.
Kaikki eivät pidä kuviensa näkymisestä jonkun "askarteluintoilijan" blogeissa :)
Mukava, avara ja siisti myymälä, jonka takahuoneessa on "luokkahuone".
Meitä skräppääjiä oli parisenkymmentä. Alun ihmettelyn jälkeen pääsin ideasta kiinni ja lopputuloksena oli 4 erilaista sivua.
Kivaa porukkaa olivat nämä skräppääjät!
Oli mukava rupatella heidän kanssaan skräppäyksestä ja tietysti muistakin aiheista.
En malttaisi odottaa Ikaalisten kylpylässä järjestettävää "Intohimona skräppäys"- tapahtumaa.
Vaikka eilen skräpättiin 8 tuntia, silti tuntui aika loppuvan kesken!
No....Ikaalisissa saa sitten skräpätä vaikka läpi yön!
laittamaan kun kuvissa ei ole muita ihmisiä kuin minä.
Kaikki eivät pidä kuviensa näkymisestä jonkun "askarteluintoilijan" blogeissa :)
perjantai 19. helmikuuta 2010
Hrrrr.......
Hirveä ilma!
Kova pakkanen ja myrskyksi yltynyt tuuli!
Kävimme äsken ruokaostoksilla ja kertakaikkiaan meinasimme jäätyä pystyyn.
Huomenna olen menossa (jos sää ja ajokeli sallivat) Espoon Entresse-nimisen kauppakeskuksen Sinelliin
Skräppäystapahtumaan. Eli Miran opastuksella tarkoitus on skräpätä koko päivän. Kohta rupean keräämään
tarvikkeita sitä varten.
Mä olen nykyään niin lahopäinen, että oon ihan varma, että jotain olennaisen tärkeää unohtuu!
No...eiköhän joku lainaa.
Kamalaa, kuuntelin just säätiedotusta ja huomiseksi luvataan tänne etelään 15-20 astetta miinusta ja KOVAA TUULTA!
Eli todellinen pakkaslukema lienee jotain 30 pakkasasteen tienoilla. YÄK!
Kiva päästä skräppäämään rauhassa koko päiväksi. Mira on myös tosi kiva ja hyvä opettaja, eli mukava päivä tiedossa :)
Kova pakkanen ja myrskyksi yltynyt tuuli!
Kävimme äsken ruokaostoksilla ja kertakaikkiaan meinasimme jäätyä pystyyn.
Huomenna olen menossa (jos sää ja ajokeli sallivat) Espoon Entresse-nimisen kauppakeskuksen Sinelliin
Skräppäystapahtumaan. Eli Miran opastuksella tarkoitus on skräpätä koko päivän. Kohta rupean keräämään
tarvikkeita sitä varten.
Mä olen nykyään niin lahopäinen, että oon ihan varma, että jotain olennaisen tärkeää unohtuu!
No...eiköhän joku lainaa.
Kamalaa, kuuntelin just säätiedotusta ja huomiseksi luvataan tänne etelään 15-20 astetta miinusta ja KOVAA TUULTA!
Eli todellinen pakkaslukema lienee jotain 30 pakkasasteen tienoilla. YÄK!
Kiva päästä skräppäämään rauhassa koko päiväksi. Mira on myös tosi kiva ja hyvä opettaja, eli mukava päivä tiedossa :)
Tervetuloa, toivottavasti viihdytte!!
Tervetuloa Merkkulaan!
Tämä on uusi, tyttäreni Tiinan avustamana aloittamani blogi.
Halusin itselleni myös toisen blogin, jossa voin kirjoitella muistakin kuin korttien tekemiseen suoranaisesti kuuluvista asioista.
Jotenkin tuntuisi hassulta kertoa korttien lomassa vaikkapa kaupassa (muissa kuin askartelu-)
käynneistä, terveydentilasta tai vaikkapa koiramme Iriksen viimeisimmistä ilahduttamisyrityksistä :)
Korttien teko tulee silti tottakai olemaan pääasiallinen kirjoitusaihe, mutta "Merkkublogi"- puolella.
Tervetuloa viihtymään meillä Merkkulassa!!
Tämä on uusi, tyttäreni Tiinan avustamana aloittamani blogi.
Halusin itselleni myös toisen blogin, jossa voin kirjoitella muistakin kuin korttien tekemiseen suoranaisesti kuuluvista asioista.
Jotenkin tuntuisi hassulta kertoa korttien lomassa vaikkapa kaupassa (muissa kuin askartelu-)
käynneistä, terveydentilasta tai vaikkapa koiramme Iriksen viimeisimmistä ilahduttamisyrityksistä :)
Korttien teko tulee silti tottakai olemaan pääasiallinen kirjoitusaihe, mutta "Merkkublogi"- puolella.
Tervetuloa viihtymään meillä Merkkulassa!!
torstai 18. helmikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)